Viisi leipää ja kaksi kalaa

Kuvahaun tulos haulle two fishes five loaves

10 Ja apostolit palasivat ja kertoivat Jeesukselle kaikki, mitä olivat tehneet. Niin hän otti heidät mukaansa ja vetäytyi yksinäisyyteen lähelle Beetsaida nimistä kaupunkia.
11 Mutta kun kansa sai sen tietää, seurasivat he häntä; ja hän otti heidät vastaan ja puhui heille Jumalan valtakunnasta ja teki terveiksi ne, jotka parantamista tarvitsivat.
12 Ja päivä alkoi laskea. Niin ne kaksitoista tulivat ja sanoivat hänelle: "Laske kansa luotasi, että he menisivät ympärillä oleviin kyliin ja maataloihin majoittumaan ja saamaan ravintoa, sillä täällä me olemme autiossa paikassa".
13 Mutta hän sanoi heille: "Antakaa te heille syödä". Niin he sanoivat: "Meillä ei ole enempää kuin viisi leipää ja kaksi kalaa, ellemme lähde ostamaan ruokaa kaikelle tälle kansalle".
14 Sillä heitä oli noin viisituhatta miestä. Niin hän sanoi opetuslapsilleen: "Asettakaa heidät aterioimaan ruokakunnittain, noin viisikymmentä kuhunkin".
15 Ja he tekivät niin ja asettivat kaikki aterioimaan.
16 Niin hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja siunasi ne ja mursi ja antoi opetuslapsilleen kansan eteen pantaviksi.
17 Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi; ja heiltä jääneet tähteet kerättiin, kaksitoista vakallista palasia. (Luuk. 9)

Jeesuksen profeetallinen ihmeteko, missä hän ruokkii 5000 miestä (ja naiset ja lapset) viidellä leivällä ja kahdella kalalla on niin merkittävä, että se esitetään Luukkaan lisäksi myös kaikissa muissa evankeliumeissa, Matt. 14:13-21, Mark. 6:30-44 ja Joh. 6:1-15.

Viisi leipää, eli Toora

Jo kirkkoisät aikoinaan tulkitsivat viiden leivän symboloivan viittä Mooseksen kirjaa, jotka ovat osa heprealaista Raamattua, Tanakia. Tanak on akronyymi heprealaisen Raamatun kolmen osan nimistä ; Toora [תורה], Neviim [נביאים], Ketuuvim [כתובים] eli "laki, profeetat ja kirjoitukset". Tanak sisält ää aivan samat kirjat kuin meidän Vanha testamenttimme, mutta ne on esitetty siinä osin eri järjestyksessä.

Viisi leipää kuvaa Tanakin ensimmäistä osaa, Tooraa, eli viittä Mooseksen kirjaa. Toora käännetään usein sanalla laki, vaikka sen merkitys on sananmukaisesti opastus. Se on Jumalan ilmoituksen ydin, jota profeetat (Neviim) ja kirjoitukset (Ketuvim) täydentävät ja tulkitsevat.

 Mooseksen kirjat ovat;

  • 1. Mooseksen kirja, Genesis (synty)
  • 2. Mooseksen kirja, Exodus (lähtö)
  • 3. Mooseksen kirja, Leviticus (leeviläinen)
  • 4. Mooseksen kirja, Numeri (luvut) ja
  • 5. Mooseksen kirja, Deuteronomium (toinen laki)

Juutalaisille Toora on Tanakin keskeisin osa, joka luetaan synagogassa läpi joka vuosi. Toorasta käytetään myös kreikkalaisperäistä nimeä Pentateukki, joka tarkoittaa viisiosaista kirjaa. Toora kertoo Kristuksesta, sanoohan Jeesus juutalaisille Mooseksen kirjoihin viitaten;

Sillä jos te Moosesta uskoisitte, niin te uskoisitte minua; sillä minusta hän (Mooses) on kirjoittanut. (Joh. 5:46)

Ylläolevassa jakeessa Jeesus itse vahvistaa juuri Mooseksen olleen Tooran kirjoittajana. Usein koko Jumalan ilmoitukseen viitataan vanhan liiton aikana sanalla laki, koska se on heprealaisen Raamatun ensimmäinen ja keskeisin osa, vertaa mm. Jes. 2:3 ja Psalmi 1:1-2; 

1 Autuas se mies, joka ei vaella jumalattomain neuvossa eikä astu syntisten teitä eikä istu, kussa pilkkaajat istuvat,
2 vaan rakastaa Herran lakia ja tutkistelee hänen lakiansa päivät ja yöt!

Kaksi kalaa, eli fariseukset ja saddukeukset

Kaksi kalaa Jeesuksen profeetallisessa ruokkimisihmeessä kuvaavat Jeesuksen ajan juutalaisuuden kahta merkittävintä suuntausta, eli fariseuksia ja saddukeuksia. Ne molemmat perustivat oppinsa ensisijaisesti Tooraan, eli viiteen Mooseksen kirjaan.

Fariseuksille tunnusomaista oli tiukka sitoutuminen Mooseksen lakiin ja vanhinten säädöksiin, joita oli noudatettava tiukasti. He eivät noudattaneet vain Mooseksen lakia, vaan myös suullista lakia, eli isien perinnäissääntöä. He edustivat kahden Tooran juutalaisuutta, kirjoitetun ja suullisen. Juutalaisuudessa suullista Tooraa on kaikki se opetus, jota ei kirjattu Mooseksen kirjoihin, vaan kuljetettiin suullisena perimätietona. Fariseusten liikkeestä muodostui myöhemmin nk. rabbiininen juutalaisuus temppelin tuhon jälkeen, kun juutalaisten uskonharjoitus siirtyi temppelistä synagoogiin.

Saddukeukset tähdensivät Tooraa ainoana sitovana lakina ja vastustivat farisealaisia, toista tuon ajan merkittävää ryhmää. Saddukeukset kiistivät farisealaisten uskon enkelien ja henkien olemassaoloon sekä sielun elämään kuoleman jälkeen. Saddukeukset eivät myöskään uskoneet siihen, että Jumala olisi puuttunut ihmeiden kautta ihmisten elämään. Saddukeukset torjuivat suullisesti välitetyt perinnäissäännöt ja he alistivat ihmisen valinnanvapauden Jumalan kaitselmukselle. He eivät hyväksyneet myöskään ylösnousemusta. Saddukeusten uskonkäsitys oli tiiviisti sidoksissa temppeliin ja sen tuhouduttua he katosivat historian hämärään.

Myöhemmin Jeesus viittaa ruokkimisihmeisiin ja samalla varoittaa opetuslapsia fariseusten ja saddukeusten hapatuksesta Matt. 16:5-12.

Silloin he ymmärsivät, ettei hän käskenyt kavahtamaan leivän hapatusta, vaan fariseusten ja saddukeusten oppia. (Matt. 16:12)

Jeesus varoitti opetuslapsia fariseusten ja saddukeusten opista, jolla he olivat "hapattaneet" Jumalan antaman ilmoituksen, Tanakin. Jumalan sana tuli viedä puhtaana Uuteen liittoon.

5000 miestä ja 12 pientä vakallista yli jääneitä ruoan palasia

Israelin uskon kaksi perillistä, juutalaisuus ja kristinusko

Vanhalla Israelin uskolla on kaksi perillistä, juutalaisuus ja kristinusko. Juutalaisuus (juudalaisuus) syntyi Babylonian pakkosiirtolaisuuden jälkeen, kun kaksi heimoa, juudalaiset ja benjaminiläiset, palasivat Persian kuningas Kyyroksen mahtikäskyllä Israelin eteläiseen osaan rakentamaan toista temppeliä (nk. Serubbaabelin temppeliä) vuonna 539 eKr. ja siitä eteenpäin. Juudan heimo palasi Juudean maakuntaan ja heistä tuli juutalaisia. Tämän toteaa myös historioitsija Josefus kirjassaan "Juutalaisten muinaishistoria" sanoessaan, että pakkosiirtolaisuudesta palanneita kutsuttiin nimellä Ioudaioi. Juutalaisuus on vanhan Israelin uskon vanhempi perillinen ja myös israelilaisten etninen jatkumo. 

Kristinusko, eli nasaretilaisten liike taas syntyi 30-luvulla jKr. Jeesus Nasaretilaisen seuraajien parissa. Kristinusko, eli vanhan Israelin uskon nuorempi perillinen, syntyi siten juutalaisuuden helmassa, mutta ei kuitenkaan juutalaisuudesta. Juutalaisuus ei ole kristinuskon opinkohta eikä ilmoituksen lähde. Sekä juutalaisuus että myös kristinusko ovat molemmat ennen Babylonian pakkosiirtolaisuutta olleen vanhan Israelin uskon perillisiä. Niiden molempien lähde on heprealainen Raamattu, eli Jeesuksen ruokkimisihmeen viisi leipää. Kristinuskossa sitä on täydennetty Jeesuksen opetuksilla. Kristityt kuuluvat etnisesti kaikkiin kansanheimoihin, päinvastoin kuin juutalaiset, jotka kuuluvat pääosin vain Israelin, eli heprealaisten kansanheimoon. 

5000 on puolet täydestä määrästä, eli Israelin uskon vanhempi perillinen, juutalaisuus

Luku 10 000 on Raamatussa laskemattomuuden ja suunnattoman suuruuden luku. Esim. Jeesuksen vertauksessa armottomasta palvelijasta 10 000 merkitsee "suunnattoman paljon". Hankalaan asemaan joutunutta palvelijaa säälivä kuningas (Jumala) antaa siinä 10 000 talentin velan anteeksi, mutta samainen palvelija vaati toista palvelijaa kurkusta kuristaen maksamaan sadan denaarin velan (Matt 18:23-35). Yksi talentti vastasi 6000 denaaria, eli 6000 miehen päiväpalkkaa.

Viisi on Raamatussa usein jonkinlaisessa yhteydessä kymmeneen, ja siksi sitä luonnehditaan keskeneräisen, epätäydellisen ja riittämättömyyden symboliksi. Luku 10 taas on vastaavasti täydellistymisen luku, vrt. 10 käskyä, 10 vitsausta, 10 neitsyttä jne. Viisi tuhatta kuvaa siis ensisijaisesti puolta kymmenestä tuhannesta, mikä taas on suunnattoman suuren täydellistymisen luku. Se, että Raamatussa luku viisi kuvaa osaa jostain täydestä määrästä tulee esiin mm. Jeesuksen vertauksessa kymmenestä neitsyestä, jotka jakaantuivat kahteen viiden ryhmään, tyhmiin ja viisaisiin, Matt. 25:2.

Vanhan Israelin uskon ensimmäinen ja vanhempi perillinen, juutalaisuus on puolet "Jumalan kaikesta Israelista", mihin kuuluu myös myöhemmin tulevat Jeesus Nasaretilaisen seuraajat, eli kristityt.

Jeesuksen profeetallisen teon merkitys

Se, että Jeesus ruokki viidellä leivällä ja kahdella kalalla 5000 miestä kuvaa symbolisesti sitä, miten toinen vanhan Israelin uskon perillinen, juutalaiset, ravittiin Vanhan testamentin kirjoituksilla Messiaan tuloon asti. Juutalaisuus perustuu heprealaisen Raamatun ja erityisesti Tooran ilmoitukseen. Vanhan testamentin kronologisesti viimeinen profeetta Malakia esiintyi 400-luvun eKr. puolivälissä, jonka jälkeen alkoi nk. intertestamentillinen kausi, mikä loppui Messiaan saapumiseen. Se oli samalla varhaisen juutalaisuuden aikaa, mikä Toisen temppelin tuhon jälkeen vuonna 70 muuttui rabbiiniseksi juutalaisuudeksi. Juutalainen usko oli kuitenkin "hapatettu" fariseusten ja saddukeusten toimesta väärällä opilla ja siksi se johti heidän Messiaansa hylkäämiseen, vrt. Hän tuli omiensa tykö, ja hänen omansa (juutalaiset) eivät ottaneet häntä vastaan. (Joh. 1:11)

Toinen vanhan Israelin uskon perillinen, kristinusko, taas levisi Jeesuksen kuoleman ja taivaaseen astumisen jälkeen kahdentoista opetuslapsen toimesta, jotka veivät evankeliumia Jerusalemista alkaen kaikkeen maailmaan. He saattoivat sen myös kirjalliseen muotoon ravinnoksi myöhemmmille sukupolville. Sitä kuvaa 12 vakallista tähteeksi jääneitä leivänpalasia. Jakeessa 6 mainittu kr. verbi (kata) klao merkitsee UT:ssa juuri leivän murtamista ja niistä siis jäivät yli mainitut leivänpalaset. Markus tarkentaa evankeliumissaan (Mark. 6:43-44) sen, että kyse oli juuri leivän syönnistä yli jääneiden palasten kerääminen 12 vakkaan.

Opetuslapset perustivat oppinsa Jeesuksen opetuksiin ja heprealaisen Raamatun, eli Vanhan testamentin kirjoituksiin. Jeesus avasi opetuslapsille, mitä hänestä oli Vanhassa testamentissa kirjoitettu, Luuk. 24:44. Apostoli Johannes toteaakin evankeliuminsa alussa; Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan (kristityt), hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä. (Joh. 1:12)

Se että Israelin uskon nuorempi perillinen, kristityt, peri siunauksen ennen vanhempaa, eli juutalaisia, on ilmoitettu esikuvallisesti jo 1. Mooseksen kirjassa. Jaakob sai isänsä siunauksen ennen ensin syntynyttä Eesauta, 1.Moos. 27:37. Myös Joosefin pojista Efraim siunattiin esikoisen siunauksella vaikka Manasse oli vanhempi, 1.Moos. 48:20. Lisäksi myös Iisak peri Aabrahamin siunauksen ennen vanhempaa Ismaelia, mutta heillä oli eri äiti.

Jeesuksen 12 opetuslasta ovat Jeesuksen asettaman uuden liiton kantaisät samoin kuin Jaakobin 12 poikaa olivat vanhan Israelin kantaisät. Messiaan tulo merkitsi uuden ajan alkamista, jolloin myös Israelin 12 heimoa yhdistyy jälleen yhdeksi kansaksi. Se, että leipää jäi opetuslapsille 12 täyttä vakallista tähteeksi vanhasta kuvaa sitä, miten kuitenkin jo Vanhassa testamentissa on ilmoitettu koko evankeliumi ja Uusi testamentti onkin pääasiassa vain Vanhan testamentin selitystä. Uusi ammentaa vanhasta;

Siksipä jokainen lainopettaja, josta on tullut taivasten valtakunnan opetuslapsi (uudessa liitossa), on kuin isäntä, joka runsaasta varastostaan ottaa esiin sekä uutta (UT) että vanhaa (VT). (Matt. 13:52)

Vakat (kr. kofinos), joihin yli jääneet leivänpalaset kerättiin, olivat pieniä punottuja koreja, joita kannettiin käsivarrella. Jeesuksen ruokkiessa 4000 miestä (Matt. 15:37) kyseessä oli paljon suurempi kori (vasu, eli kr. spyris), kuin tämä vakka. Jokaiselle 12 opetuslapselle jäi yksi vakallinen leivänmuruja jaettavaksi uuden liiton seurakunnalle. KR 1992 ei tee eroa näiden sanojen välillä, ne on molemmat käännetty sanalla "kori".

Kirjoitettu on: 'Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee. (Matt. 4:4)

Lopulta kaikki Israel pelastuu

Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta; myös niitä tulee minun johdattaa, ja ne saavat kuulla minun ääneni, ja (lopulta) on oleva yksi lauma ja yksi paimen. (Joh. 10:16)

Juutalaiset (5000) + kristityt (5000) = Jumalan kaikki Israel (10 000).

25 Sillä minä en tahdo, veljet-ettette olisi oman viisautenne varassa-pitää teitä tietämättöminä tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus-hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisälle tullut,
26 ja niin kaikki Israel on pelastuva, niinkuin kirjoitettu on: "Siionista on tuleva pelastaja, hän poistaa jumalattoman menon Jaakobista. (Room. 11)

Vanhan Israelin uskon perillisistä kristityt ovat jo pelastuksessa, eli uudessa liitossa sisällä ja pian tulee myös juutalaisten vuoro. Sen jälkeen kaikki Israel, juutalaiset ja kristityt, pelastuvat uudessa liitossa, mikä on Jeesuksen verellä vahvistettu.

4. paastonajan sunnuntain, eli leipäsunnuntain raamatuntekstien äärellä 2019,

Harri A

Tästä pääset takaisin etusivulle